Kuvittelin kirjoittavani vähän pidempään tätä blogia. Ajattelin, että jaan masentuneen ihmisen ajatuksia. Mutta nyt tuli liian suuri rauha ja helpotus ajatuksesta, että kuolen. Saan sopivat lääkkeet, saan viinaa, saan riittävästi kaikkea, jotta varmasti kuolen.
Päiväkirja loppuikin lyhyempään kuin luulin.
Rakkautta, elämää, rauhaa ja onnea kaikille niille, jotka juuri TÄMÄN sattuvat lukeman. Minä en vain enää jaksa. 30.7.2014 jäi viimeiseksi päiväksi, jonka näin.
Anteeksi kaikille. En jaksa enää kirjoittaa edes omia kirjeitä rakkailleni. Ehkä he löytävät nämä tekstini, kiejoitan ne osoitteet ylös heille.
Kiitos ja hei hei. Hitto kun olen itsekäs, mutta kun ei vaan jaksa niin sitten ei.
Nea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti